Universumin salaisuus

“Maailman suurin mysteeri on se, että sitä ei voi ymmärtää.”

Olipa kerran universumi. Olipa kerran se maailmankaikkeus, jonka me kaikki tunnemme. Se, joka koostuu miljardeista tähdista, galakseista ja planeetoista. Olipa kerran pieni sininen planeetta, jossa oli elämää. Ja olipa kerran ne ihmiset, jotka asuivat tuolla planeetalla - Ihmiset, jotka yrittävät epätoivoisesti selvittää universumin salaisuuden: Keitä me olemme? Miksi me olemme täällä? Onko täällä muitakin? Olemmeko me yksin tässä isossa universumissa? Mikä on elämän tarkoitus?

Joka päivä ja joka hetki lukuisia ihmisiä yrittää selvittää vastauksia näihin suuriin kysymyksiin. Mutta turhaan. Ihmiset eivät saa varmaa vastausta ja teoriat jäävät hypoteeseiksi - "Me emme voi tietää mitään varmasti". Viisaat, hyvin koulutetut tiedemiehet tekevät jatkuvasti erilaisia tutkimuksia ja kokeita yrittäen näin selvittää historiaamme, joka saattaa itseasiassa olla suoraan silmiemme edessä. Oletko koskaan ajatellut tätä?

Oletko koskaan ajatellut, että mitä jos me tiedämmekin? Mitä jos me tiedämme historiamme ja vastauksen näihin kaikkiin kysymyksiin? Mitä jos vastaus on haudattuna syvälle sisällemme, mutta rajoittunut, vajavainen ihmismielemme ei vain pysty käsittelemään sitä, koska se ylittää oman ymmärryksemme? 

Tieto on niin kuin eräänlaisen lukon takana meidän mielessämme. Se on siellä, mutta me emme pysty avaamaan sitä. Ja kun me joskus saavutamme sen oikean tietoisuuden tason, lukko avautuu ja me pystymme ymmärtämään sen.

"Jos vain olisin tiennyt aikaisemmin, olisin ryhtynyt lukkosepäksi" - Albert Einstein

Universumin salaisuus - Legenda, josta jokainen uskonto kertoo

Eletään aikaa ennen maapalloa ja linnunrataa. Jo silloin universumissa oli elämää. Jo silloin oli planeettoja, joiden asukkaat pelkäsivät oman elinympäristönsä tuhoutumista ja maailmanloppua. Ja se on aivan normaalia, inhimillistä... Sillä elävä olento pelkää loppua, kuolemaa... Ja jos nyt joku kehittäisi robotin, joka omaa tietoisuuden ja tunteet, sen ensimmäinen pelko olisi todennäköisesti se, että joskus joku sammuttaisi sen.

Siksi niin kuin mekin nyt, he yrittivät jatkuvasti etsiä toista planeettaa. He yrittävät etsiä planeettaa, jolla olisi hyvät oikeanlaiset asumisolosuhteet. Planeettaa, jolle he voisivat muuttaa ja kylvää lisää elämää, kun heidän oman kotiplanettansa elinaika päättyy. Kaikki tiesivät, että jonain päivänä tuo väistämätön tuho tulee, sillä mikään ei kestä ikuisesti. 

Eräs elollinen ihmisiä muistuttava rotu, valo, löysi tällaisen planeetan. Tämä kansa alkoi välittömästi suunnittelemaan elämän kasvattamista sinne. Mutta kaikki ei sujunuttu ongelmitta, sillä kaikissa ja kaikessa on aina hyvä ja paha. Ei ole olemassa valoa ilman pimeyttä... Ja niin toinenkin elollinen kansa, pimeys, löysi maapallon. Ja siksi me olemme osa isompaa suunnitelmaa.

Tuli sota. Sota maapallosta. Sota siitä, kumpi saa istuttaa sinne uuden elämän. Sota valon ja pimeyden välillä. Ja me kaikki tunnemme tuon sodan, sillä on olemassa hetkiä, asioita, joissa tuo haudattu tieto näyttäytyy - Tarinat, kirjat ja elokuvat. Oletko koskaan miettinyt, miksi aina kaikissa tarinoissa hyvä voittaa pahan? Paha ei voita koskaan, koska me muistamme tuon sodan, jossa pimeys hävisi... Ja hyvä, valo voitti taistelun - Niin kuin kaikissa tarinoissa ja elokuvissa on tapana.

Ihmismieli on niin vajavainen, ettei se voi keksiä mitään uutta. Ihmisen mielikuvitus ei ole tarpeeksi kehittynyt, että se voisi yksin keksiä jotain uutta, mitä maailmassa ei vielä ole. Voimme tuunata jotain aiemmin luotua. Voimme muokata sen muotoa ja ominaisuuksia tehden siitä aivan erilaisen esineen tai laitteen. Mutta me emme voi keksiä tyhjästä aivan täysin uutta asiaa, esinettä tai laitetta ilman minkäänlaista vihjettä - Apua taivaan tähdiltä. Siksi kaikissa tarinoissa hyvä voittaa, koska emme osaa luoda toista näkökulmaa, toista ratkaisua, koska niin ei ole koskaan tapahtunut.

"Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - Universumi ja ihmisten typeryys... Enkä ole ensimmäisestä aivan varma" - Albert Einstein

"Ehkä jonain päivänä voimme havaita omassa DNA:ssamme salaisen kirjoituksen: Made in alien"

Sodan jälkeen valon kansa pääsi vihdoin aloittamaan ihmisen luomisprosessin. He keräsivät asioita, jotka he halusivat meidän saavuttavan ja ottavan osaksi meidän elämäämme - Hyväntahtoisuus, rakkaus, empaattisuus,.. Ja he yhdistivät ne kaikkiin niihin tarvittaviin tietoihin, taitoihin ja ominaisuuksiin, jotka mahdollistivat ihmisen kehityksen. Hiljalleen syntyikin rihmasto, ihmisen DNA sekä maapallon ensimmäinen mies ja nainen.

Maailmassa on monia uskontoja... Monia luomiskertomuksia... Mutta niissä kaikissa on sama peruspohja - Luoja. Enkä usko sen olevan sattumaa. Ehkä jokin Jumala todella loi meidät. Eri uskonnoissa Jumalaa kutsutaan eri nimillä. Jotkut ihmiset ajattelevat näiden uskontojen puhuvan samasta Jumalasta, vaikka he käyttävätkin eri nimiä. Mutta mitä jos Jumalia olikin useita? Mitä jos nämä Jumalat olivatkin avaruusolentoja, valon kansalaisia, jotka loivat meidät yhdessä? 

Ehkä nämä ulkoavaruuden olennot olivat meidän silmissämme Jumalia, koska heillä oli niin paljon tietoa ja taitoa, mitä meidän rajoittunut mielemme ei pystynyt vielä ymmärtämään. Ja he olivat niin kehittyneitä, koska he olivat olleet tässä universumissa jo niin kauan. Me olimme vastasyntyneitä. Olimme lapsia, jotka vielä opettelivat elämään. Ja olemme sitä yhä. Toiset sanovat, että me olemme Jumalan lapsia. Ehkä me olemmekin - Valon kansan, avaruusolentojen lapsia. Ja he ovat meidän oikeita vanhempia.

MUTTA TÄMÄ TARINA EI LOPPUNUT SIIHEN...

Ihminen kasvoi, kehittyi ja lisääntyi. Valon kansalaiset tarkkailivat meidän kehitystämme ja hiljalleen opettivat meille uusia taitoja, kun me olimme siihen valmiita. Valon kansalaiset rakastivat meitä. He pitivät meitä kuin kukkaa kämmenellä, koska me olimme heidän kallein aarteensa - Heidän toivonsa, heidän pelastuksensa. Ja olemme sitä yhä.

Pimeys näki ihmisen kehityksen. He olivat katkeria häviöstään  - Tämä kansa halusi yhä maapallon itselleen. He olivat kateellisia, jonka takia he halusivat sabotoida valon luomaa työtä. Siksi he syöttivät ihmiselle niin sanottua kiellettyä hedelmää. Ihmisestä tuli ahne, itsekäs, suvaitsematon ja sokea pahuudelle. Näin pimeys iski maapallolle... Mutta se ei riittänyt heille.

Pimeys halusi pyyhkiä ihmiset pois maapallolta kokonaan. He halusivat pyyhkiä ihmiset pois niin kuin valo oli pyyhkinyt dinosaurukset ihmisten tieltä, jotta he voisivat itse luoda sinne oman vatakuntansa. Näin pimeys langetti maapallolle vedenpaisumuksen. Sen tarkoitus oli hukuttaa kaikki ihmiset. Sen piti olla heidän maailmanloppunsa. Mutta valo pelasti meidät. He loivat meidät uudelleen. Ja pimeys raivostui. He aiheuttivat kaikki luonnonkatastrofit sekä erilaiset sairaudet meidän kiusaksemme. He yrittivät ja yrittävät yhä tänäkin päivänä tappaa meidät vahingoittamatta himottua planeettaamme. Mutta valo ei anna periksi. He suojelevat meitä pimeydeltä jatkuvasti. 

"He toimivat meidän suojelusenkeleinämme, sillä legendan mukaan sota jatkuu yhä."

Missä he sitten ovat? Miksi he lähtivät? Miksi me emme näe heitä?

Eivät he koskaan lähteneet. He ovat yhä täällä, maapalolla, meidän kanssamme. He eivät jätä meitä koskaan yksin. He ovat täällä auttamassa. He ovat täällä taistelemassa pimeyttä vastaan meidän rinnallamme. He ovat ihmisiä niin kuin mekin. He ovat syntyneet tänne ihmisen ruumiiseen. Ja he elävät samanlaista elämää niin kuin mekin, tasa-arvoisina kansalaisina. Heillä vain on suurempi tehtävä.

Ajoittain heidän elämänsä maapallolla saattaa olla erittäin raskasta pimeyden langettaman suvaitsemattomuuden myötä... Sillä voimakkaan säteilyn, kehittyneen älykkyyden ja muiden harvinaisten ominaisuuksien ansioista nämä ihmiset poikkeavat suuren massan joukosta. Mutta nämä ovat heidän tunnuspiirteensä. Ja näiden avulle he tunnistavat toisensa. Siksi he ovatkin kansa, joka tuntee toisensa ensi silmäyksellä. 

"Nämä ovat tämän maapallon tähti-ihmisiä. Heidän sanomansa on erikoinen, mutta he tuntevat toisensa ja he tietävä tulevansa samasta avaruuden lähteestä. Heidän sanomansa ei tule tästä maasta vaan tähdistä - Ja alitajunnassaan he kyllä tietävät tämän."

Sen lisäksi, että nämä tähti-ihmiset, eli tähteläiset, ovat tulleet auttamaan meitä, he ovat tulleet tänne myös opettamaan meitä. He ovat tulleet kertomaan meille, miten meidän tulisi elää ja kohdella toinen toisiamme. He haluavat saada äänensä kuuluviin jakaakseen tätä tietoa, mutta he eivät halua olla huomion keskipisteenä. Usein he eivät halua olla poliitikkoja, sillä he haluavat ihmisten ottavan vastuuta ja tehdä itse omat valintansa. Mutta he kyllä kertovat meille, mikä on oikein ja mikä väärin - He antoivat meille omatunnon sitä varten. 

Tähteläiset työskentelevät mielellään ihmisten, erityisesti lasten kanssa, jotta voivat jakaa oppejaan jo pienille taaperoille. He toimivat tiedemiehinä ja keksijöinä. Ja kun me olemme valmiita muutokseen, he mullistavat yhteiskuntamme, jollain uudella keksinnöllä tai laitteella, joka on heille jo entuudestaan tuttu - Näin he auttavat ihmisiä ja koko ihmiskuntaa kehittymään. He toimivat taiteilijoina, kirjailijoina ja muusikoina. Näin he jättävät jälkiä, merkkejä heidän salaisuuksistaan. 

"Me rakensimme pyramidit!", huusi ihminen, joka väitti tulleensa Siriukselta.

Jos tämä kerran on totta, miksi sitä ei ole kerrottu meille aikasemmin?

Ihmiskunta ei ole vielä valmis siihen. Ihmismieli on niin tyhmä, puutteellinen, vajavainen. Ihmisten älykkyys ei ole vielä kehittynyt sille tasolle, että nämä tähti-ihmiset voisivat paljastaa itsensä. Jos nyt joku heistä päättäisi tuoda tiedon julki, ihmiset sekoaisivat. He eivät kestä vielä kuulla totuutta, sillä pimeydellä on näppinsä pelissä - Noitavainojen aikana tähteläisiä poltettiin roviolla ja aiemmin eräs kuuluisa henkilö jopa päätettiin ristiinnaulita. Mutta he eivät luovu toivosta, sillä he uskovat, että jonain päivänä ihmiskunta on valmis.

Tämän takia tähteläiset odottavat hiljaisuudessa. He odottavat sitä päivää, kun ihminen on tarpeeksi kehittynyt huomaamaan heidän merkkinsä ja tajuamaan totuuden itse. He odottavat sitä päivää, kun ihmisellä on kaikki tarvittavat tiedot, taidot ja ominaisuudet avatakseen henkimaailman kanavat. Silloin... Ja ainoastaan silloin... Ihminen on valmis ensitapaamiseen - Ensitapaamisen valon, avaruusolentojen, meidän Jumalien kanssa.

"Jos menestystä merkitään A:lla, saadaan kaava A = X + Y + Z, jossa X merkitsee työtä, Y leikkiä ja Z sitä, että pitää suunsa kiinni" - Albert Einstein

 

- Läpinäkymätön