Kirjoita itse oma tarinasi!

Miksi minä kirjoitan?

Asettelet eteeni kymmeniä erilaisia valokuvia. Toiset ovat maisemakuvia ja toisissa on kuvattuna ihmisiä tai esineitä. Toiset kuvat ovat mustavalkoisia ja toiset värillisiä. Toiset kuvat ovat sellaisia, jotka haluaisin repiä palasiksi... Toiset taas sellaisia, joita haluaisin katsoa lähempää. Ja sinä kehoitat minua valitsemaan yhden kuvan. 

Tutkin kuvia ja yritän etsiä niistä mieluista, mutta minulla on vaikeuksia valita vain yksi. Ja sinä huomaat sen. Aistit sen tunteiden tuulimyllyn, joka pyörii sisälläni, kun yritän tehdä päätöstä. Joten sinä heität tulta lisää liekkeihin. Kaikessa hiljaisuudessa sinä poistat pöydältä yhden kuvan. Sitten toisen ja kolmannen... Ja näin sinä pistät pääni entistä sekavemmaksi. Joka kerta, kun sinä otat yhden kuvan pois, minun tekee mieli huutaa sinulle "Lopeta!", "Näytä, mikä kortti se on?" ja "Jätä se vielä pöydälle, jos se onkin juuri se kortti, jonka minä haluan valita!"

Lopulta minä teen valinnan. Valitsen kuvan, joka huutaa nimeäni kaikista eniten. Ojennan tuon kuvan sinulle. Ja sinä hymyilet kertoessasi sen olevan myös sinun lempikuvasi. Enkä minä osannut silloin kuvitella, että se oli psykologinen testi. En osannut kuvitella, että tuo kuvakortti ja sen valiseminen, paljasti sinulle koko elämäntarinani yhdessä sekunnissa. Ja tuossa yhdessä sekunnissa sinä tiesit, mikä minä olen.

"Oletko koskaan kokeillut kirjoittamista?", sinä kysyt täysin yllättäen.

"Häh? En", minä vastaan ihmetellen kysymystäsi. 

"Sinä olet äärettömän harvinainen. Sisälläsi on jotain älyllistä tietoisuutta ja ymmärrystä, jota tämä maailma ei vielä pysty käsittelemään. Sinulla on paljon erilaisia tarinoita, tunteita, ajatuksia... Ja sinulla on suuri tarve tuoda ne esille, mutta sinä et osaa.", sinä selität kuin lukisit mieltäni paremmin kuin minä itse. 

"Sinulla on yliviritetty havainnointikyky ja suuria voimakkaita tunteita, joita sinun on vaikea hallita. Sisälläsi on jonkinlainen suuri möykky, jota ei olla osattu kuunnella oikealla tavalla. Monet sinun kaltaisesi ovat saaneet kirjoittamisesta apua - On helpompi kirjoittaa kuin lausua ne vaikeat sanat ääneen. On helpompi vuodattaa omat ajatukset äänettömästi paperille", sinä jatkat.

"En minä osaa kirjoittaa", vastustelen ajatustasi.

"Mistä tiedät, kun et ole koskaan yrittänyt?"

Minä lupaan yrittää. Ja kun seuraavan kerran voimakas tunne valtaa koko kehoni ja mieleni, otan kynän käteen. Saan kirjoitettua paperille tasan kaksi sanaa "Surullinen" ja "Pettynyt". Ja vaikka minä kuinka yritän, en pysty parempaan. En osaa kuvailla tätä valtavaa tunnetta, koska minulla ei ole sanoja. "Yritin kasata ajatuksiani mielessäni. Yritin muodostaa lausetta, mutten löytänyt oikeita sanoja. Yritin ihan oikeasti kuvailla sinulle, miltä minusta tuntuu. Mutta minä en sillä hetkellä osannut..." - Pieni harmiton tunne. Ja niin minä luovutan - Rypistän tuon paperin ja heitän sen roskakoriin.

Seuraavalla kerralla yritän uudestaan. Tällä kertaa saan kirjoitettua muutaman sanan lisää. Ja minulla on sellainen tunne, että tämä alkaa sujumaan. Ehkä minä voinkin kirjoittaa. Ehkä minä voinkin kirjoittaa oman tarinani... Aloittamalla naarmusta. Unohtamalla kaikki menneet. Ja aloittaa alusta.

Ymmärrätkö sinä nyt, miksi minä kirjoitan?

"Elämä on kuin kirja: Toiset luvut ovat iloisia, toiset surullisia. Jotta voit kirjoittaa sen, sinun on ensin elettävä se. Ja jotta voit tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, sinun on vain uskallettava kääntää sivua!"

Ehkä sinä olet samassa tilaneessa kuin minä. Ehkä sinullakin on paljon tarinoita, jotka odottavat tulevansa kuulluksi. Tarinoita, jotka sinä olet siinä hetkessä heittänyt syrjään - Padonnut sisääsi. Tarinoita, jotka odottavat sitä, että sinä käyt ne läpi.

Jos näin on, muista, että huomenna on uusi mahdollisuus aloittaa kaikki alusta. Huomenna on 365-sivuisen kirjasi ensimmäinen tyhjä sivu - Kirjoita siitä hyvä! Ota kynä käteen ja kirjoita. Huku omiin ajatuksiisi ja tunteisiin niin, että koko maailma katoaa. Kuuntele itseäsi niin keskittyneesti, että muut äänet katoavat. Anna ajatustesi juosta hirmuisella voimalla ja yritä epätoivoisesti kerätä jokainen tiedon muru. Kirjoita jokainen pienikin asia ylös ja kasaa siitä lause ennen kuin seuraava menee jo ohi. Ja kun kirjoitat elämäsi tarinaa, älä anna kenenkään muun pidellä kynästä!

"Jos et koskaan anna menneisyytesi kuolla, se ei koskaan anna sinun elää."

Menneisyytesi on vain tarina. Kun ymmärrät tämän, menneisyydellä ei enää ole valtaa sinuun. Ja kun sinä pystyt kertomaan tarinasi vuodattamatta kyyneliä, tiedät, että sydämesi on parantunut. Mutta se ei tapahdu yhdessä yössä! Se vaatii aikaa, joten ota aikaa niin paljon kuin tarvitset. Ole kärsivällinen. Älä vaadi itseltäsi liikoja, älä vaadi täydellisyyttä. Ja ennen kaikkea ole armollinen itsellesi!

Mutta kun se tapahtuu... Kun sinä olet viimeinkin päässyt yli siitä ja hyväksynyt tapahtuneen... Kun sinä olet viimeinkin saanut yhden sivun valmiiksi... Esittele se kaikille. Näytä se kaikille; "Hei, tämä on minun menneisyyteni, historiani, tarinani. Se ei ole minun syytäni. Se ei johdu minusta. Eikä sen tarvitse määritellä tulevaisuuttani!" 

"Kirjoita oma tarinasi, äläkä pelkää jakaa sitä! Sillä juuri sinun tarinasi voi olla avain, joka avaa jonkun toisen vankilan."

Kirjoita tarinasi ja kerro se koko maailmalle. Kerro se, vaikka muut pitävät sinua hulluna. Kerro se, vaikka sinä olet jo itse yli siitä. Kerro se siksi, koska joku toinen hiljainen ihminen voi tarvita apuasi, jota hän saa luettuaan tuon tarinan. Siksi älä välitä muiden mielipiteistä. Älä välitä, vaikka muut sanovat sinun olevan hullu, sekaisin. Jaa tekstisi maailmalle itsesi takia, mutta myös sen toisen ihmisen takia, joka painii samojen ongelmien kanssa kuin sinä. Kerro hänelle, kuinka sinä selvisit... Niin yhtenä päivänä, tämä toinenkin henkilö selviää!

Ja kun muut kauhistelevat mennyttä elämääsi, sano heille, että se oli vain yksi luku, ei koko kertomus - Emme pysty muuttamaan menneisyyttämme, mutta pystymme aina kirjoittamaan tarinalle uuden lopun! Lopun, joka on kaunis, ruman menneisyyden jälkeen. Lopun, joka tekee meidät onnellisiksi, onnettoman menneisyyden jälkeen. Lopun, jonka jälkeen menneisyydellä ei ole enää arvoa. 

"Kaikki on hyvin lopussa. Jos niin ei ole, se ei ole loppu. Sen opimme jo lapsena satukirjoista. Ja jos et usko tätä, niin auringonlaskut ovat elävä todiste siitä, että myös loppu voi olla kaunis."

Joten nauti elämästäsi tänään. Tee unelmistasi totta tänään – Tai ota ainakin ensimmäinen askel – Sillä eilistä ei enää ole ja huomisesta me emme tiedä. Ja kirjoita tuo kaikki ylös! Kirjoita kaikki ne onnelliset ja surulliset hetket. Kirjoita matkasi, jotta sinä muistat sen. Kirjoita itsesi takia - Jotta sinä muistat, kuka sinä olet. Ja kirjoita muiden takia - Jotta he huomaavat, etteivät he ole yksin. Ja elä niin kuin tänään olisi viimeinen päiväsi… Jonain päivänä olet oikeassa... Jonain päivänä sivut loppuvat kesken.

- Läpinäkymätön